Autetaan luonnon rikkauksia sopeutumaan muutokseen

Ekosysteemi-lähestymistapa

Metsästäjät ovat ennallistaneet satoja kosteikkoja Pohjois-Amerikassa © Ducks Unlimited- ohjelman avulla
Metsästäjät ovat ennallistaneet satoja kosteikkoja Pohjois-Amerikassa © Ducks Unlimited- ohjelman avulla

Ekosysteemi-lähestymistapa katsoo, että muutos ekosysteemeissä ja niiden lajeissa on luonnollisista tapahtumista johtuen väistämätöntä, olkoon hidasta tai nopeaa. Esimerkiksi matalat järvet täyttyvät vuorilta tulevasta sedimentistä. Ihmiset muuttavat ekosysteemejä tarkoituksellisesti, esimerkiksi raivaamalla metsistä peltoja, ja tahtomattaan, kun tehokkaasti viljelty maa köyhtyy nummeksi tai muuttuu aavikoksi eroosion seurauksena. Jotkut ihmisen toimet kiihdyttävät luonnon muutoksia esimerkiksi ilmaston muutoksen kautta. Joskus ihmisen vaikutuksia ekosysteemiin voidaan vähentää melko helposti, jos kyseisen ekosysteemin tuotteita käyttävät aktivoituvat. Perhokalastajat kannustavat rakentamaan kalaportaita patoihin ja sorsastajat kunnostavat kosteikkoja. Luonnolle aiheutettua haittaa voidaan korjata nopeastikin, kun keskitetty tieto auttaa kehittämään paikallista taitoa ja käytettävissä on tarpeeksi varoja korvaamaan paikallisen yhteisön panoksia, sekä intressiryhmiä ohjaamassa työtä.

Luonnonvaraisten lajien sopeutuminen muutokseen

Haarapääskyjen pesiminen siirtyy pohjoisemmaksi © Gallinago_media/Shutterstock
Haarapääskyjen pesiminen siirtyy pohjoisemmaksi © Gallinago_media/Shutterstock

Ekosysteemeissä tapahtuvan muutoksen nopeus ilmenee parhaiten niissä esiintyvissä lajeissa. Tropiikin ulkopuolella kukat kukkivat ja hyönteiset heräävät vuosi vuodelta aiemmin lämpötilan noustessa. Tropiikissa muutokset sademäärissä vaikuttavat kasvillisuuteen. Muutos on nähtävissä myös muuttolinnuilla, jotka muuttavat jatkuvasti pohjoisemmaksi pesimään. Vähemmän liikkuvaiset lajit saattavat sopeutua muutokseen, mutta monet lajit eivät pääse siirtymään uusille alueille tarpeeksi nopeasti. Etenkin lajit jotka elävät eristyneillä alueilla kuten rannikolla tai vuoristossa. Jokainen eliö syö tai on jonkun toisen ruokaa, joten paikalliset sukupuutot vaikuttavat muihinkin lajeihin ekosysteemissä. Kaikkien tulisi ymmärtää kaikkein selkeimmät planeetallamme tapahtuvat muutokset ja mitä ne saattavat merkitä heille tai läheisille. Onko sinun koulusi tai työpaikkasi tällaisen tiedon keräilypaikka?

Ihmisten sopeutuminen muutokseen

Metsälaidunnukseen sopeutuneita lehmiä Kolumbiassa © April DeBord/ Shutterstock
Metsälaidunnukseen sopeutuneita lehmiä Kolumbiassa © April DeBord/ Shutterstock

Myös kaupunkilaiset ovat riippuvaisia ekosysteemien tuottamasta ruoasta, vedestä ja ilmasta, joten muutos vaikuttaa meihin kaikkiin. Maanviljelijät tarvitsevat ennustettavaa säätä voidakseen jatkaa viljelyä vuodesta toiseen. Nurmen viljely karjan ruoaksi on viljan viljelyä joustavampaa. Heinä kasvaa niin märillä rantalaitumilla kuin myös kuivilla rinnemailla ja sitä voidaan kerätä varastoon korvaamaan huonomman kasvun kausia. Pitkään jatkuva kuivuus on kuitenkin ongelma niin karjan kasvatukselle kuin viljan viljelylle, ja lisää myös riskiä metsäpaloille pitkäkestoisessa puunkasvatuksessa. Onneksi metsätalous voi myös auttaa pidättämään vettä maaperässä ja sitomaan hiiltä. Karjan kasvatuksesta tulevia kasvihuonekaasupäästöjä hillitsee ihmisten lihansyönnin väheneminen. Kuitenkin sellaisilla alueilla joiden maaperä tai maasto ei sovellu viljelyyn, lihantuotanto voi olla kestävin maankäyttömuoto. Afrikassa, missä lihakarja on altista erilaisille taudeille ja niiden vastustaminen tulee kalliiksi, luonnonvaraisten eläinten hyödyntäminen on usein kestävämpää kuin karjanhoito. Runsaasti luonnonvaraisia eläimiä sisältävällä luonnolla voi myös olla parempi kyky sopeutua ilmaston muutokseen. On tärkeä säilyttää perinnetietoa näiden alueiden hoidosta. Perinnetieto menetetään usein, kun maa muokataan maatalouskoneille sopivaksi.